Noormarkun kirkko

Historia

Noormarkussa oli ensimmäinen kirkko jo ennen 1700-lukua. Vieläkin pystyssä olevan,  vuonna 1757 rakennetun kellotapulin kahdesta kellosta pienempi on rakennusvuodelta ja suurempikin vuodelta 1772. C. Engel suunnitteli vuonna 1835  ahtaan ja lahon kirkon tilalle uuden ristikirkon. Aikaisemmin Ulvilan kappeliseurakuntana ollut Noormarkun seurakunta itsenäistyi vuonna 1869. 

Pääsiäislauantaina 30.3.1918 kansalaissodan tykistötulen sytyttämä kirkko paloi, mukaan lukien arkistot ja alkuperäinen vaivaisukko, kirjasto sakaristosta sekä Eva Ahlströmin lahjoittama Elin Danielson-Gambogin alttaritaulu ”Jeesus ja syntinen nainen” (1899). Uutta kirkkoa ryhdyttiin suunnittelemaan välittömästi ja luonnokset tilattiin sekä arkkitehti Josef Stenbäckiltä että arkkitehti Ilmari Launikselta. Ennakoitua kalliimmaksi osoittautuneesta hankkeesta kuitenkin luovuttiin ja seurakunta korjasi vuonna 1921 ostamansa Noormarkun osuusmeijerin (rakennettu vuonna 1907, nykyisenä nuorisotalona) kirkolliseen käyttöön. Kirkko toimi siellä vuoteen 1933 saakka.

Kirkko

A. Ahlström Oy:n lahjoituksen turvin Armas Lindgren teki piirustukset kirkon rakentamiseen keskiaikaiseen tyyliin ja nykyinen kirkko rakennettiin vuosina 1931–1933. Kirkko peruskorjattiin vuonna 1989 arkkitehti Carl-Johan Slotten suunnitelman mukaisesti. 

Noormarkun graniitista rakennetun kirkon pinta-ala on 571,4 m2 ja istumatiloja on noin 500 hengelle. Vesikatto on kuparia. 29-äänikertaisten Kangasalan urkutehtaan urkujen fasadi on professori Armas Lindgrenin suunnittelema. Kirkko vihittiin käyttöön seurakunnan 200-vuotisjuhlassa 3.9.1933. Keskiaikaiseen suomalaiseen tyyliin yksilaivaiseksi rakennettu kirkko otettiin vuonna 2002 Suomen museo-viraston suojelukohteeksi. 

Alttarifresko

Kirkon ensimmäinen, Martta Neicklik-Platonoffin maalaama Vapahtajan syntymää esittävä alttaritaulu on nykyisin sakastin kaapin päällä. Toisena käytössä oli Aleksandra Frosterus-Såltin maalaama Hiitolan kirkon alttaritaulu. Nykyisen freskon on lahjoittajien, Hans ja Marjatta Ahlströmin toiveena oli vuorisaarnan käyttäminen aiheena. Tekijäksi valittiin Lennart Segerstråle jonka töitä on ainoastaan Rovaniemellä, Varkaudessa, Noormarkussa ja Ruotsissa. Fresko valmistui juhannukseksi  vuonna 1957. 

Vaivaisukko

Ensimmäinen, rakennusmestari Eklöfin vaivaisukko 1800-luvun puolivälistä tuhoutui kirkon palossa vuonna 1918. Pauli Österlund teki Lennart Segerstrålen piirustuksien mukaan vuonna 1957 uuden, kirkon eteisessä varoja seurakunnan diakoniatyölle keräävän vaivaisukon.

Maalaukset 

Kirkon moni-ilmeisistä maalauksista löytyvät taiteilijanimet Göran Hongell, Björn Thunström, Aleksandra Frosterus-Såltin, Lars Hagelstam, Gunnar Forrström ja Irma Ahlström.

Veistokset

Kirkon veistokset ovat syntyneet osaavissa käsissä: Pauli Österlund, Segerstrålen kultaristin toteuttajat Taavetti Rönkä, Paavo Kuismin, Kalle Forsman ja Heikki Roslef sekä Garl Wilhelms, Gunnar Finne, Emil Halonen, A. Canessa (Genova, Italia) ja Eemil Tuominen. Erik Bryggmanin sankarivainajien hautamuistomerkin toteuttivat Noormarkun kiviveistämön miehet Pauli Österlund, Murro ja Svensberg.