Kirkkoherravaalin hakijat esittäytyvät

Haastattelut: viestintäpäällikkö Matti Kuhna

  1. Miksi haet Meri-Porin kirkkoherraksi?
  2. Miten kuvailisit omaa uskoasi ja sitä, miten se näkyy työssäsi?
  3. Miten kehittäisit tehtäväkenttääsi, jos tulisit valituksi?
  4. Seurakuntien jäsenmäärä on jatkuvassa laskussa. Miten tämä jäsenkato voitaisiin mielestäsi saada pysäytettyä?
  5. Ensi keväänä Porin ev.lut. seurakuntayhtymän yksiköt joutuvat leikkaamaan vuoden 2023 budjeteistaan 2,4 prosenttia ensi vuodelle kaavaillun 5,1 prosentin leikkauksen jatkoksi. Mikä olisi oma ”suosikkileikkausjärjestyksesi” (esim. kiinteistöt, henkilöstö, toiminta) Meri-Porin kirkkoherrana?
  6. Miten kirkollisten palveluiden taso voidaan tämän kaiken keskellä saada säilytettyä?
  7. Miellätkö sinä itsesi liberaaliksi vai konservatiiviksi?
  8. Mikä on kantasi samaa sukupuolta olevien kirkolliseen vihkimiseen?
  9. Mikä on johtamisfilosofiasi ja millaisia mielestäsi ovat vahvuutesi ihmisten johtamisessa?
  10. Miten koronan aiheuttamat muutokset on mielestäsi otettava huomioon seurakunnallisen elämän suunnittelussa?

Tuija Kruus Tuija Kruus

58 vuotta 

Olen Meri-Porin seurakunnan vt. kirkkoherra. Teologian maisteri, työnohjaaja, kolumnisti ja someviestijä. Länsi-Suomen Osuuspankin edustajiston jäsen.

  1.  Olen todella ihastunut ja vaikuttunut Meri-Porin seurakunnan työyhteisön, luottamushenkilöiden sekä seurakuntalaisten avoimesta, keskustelevasta ja innovatiivisesta toimintakulttuurista. Tällaisen seurakunnan kirkkoherra haluaisin olla.

    Lisäksi Meri-Porin seurakunnan alue on minusta kauneinta Poria. Ahlaisten, Reposaaren ja Pihlavan kirkot kutsuvat luokseen. Tahdon olla johtamassa seurakuntaamme kohti tulevaisuutta.  Elämässäni on tilaa uusille haasteille ja uudelle työlle.

    Olen tehnyt monenlaisia tehtäviä kirkossa ja toiminut muun muassa kirkolliskokousedustajana kirkon ylimmässä johdossa. Pidän tärkeänä, että kirkkoherralla on monipuolinen työkokemus seurakuntatyöstä

    Olen koulutukseltani myös työnohjaaja, mikä antaa hyviä valmiuksia työyhteisön kanssa toimimiseen ja johtamiseen. Haluan olla toteuttamassa Jeesuksen antamaa rakkauden lähettilään tehtävää Meri-Porissa.
     
  2. Uskon Jumalaan, jolla on hyvä tahto ihmisiä kohtaan, joita Hän rakastaa. Toivon, että se näkyy työssäni, puheissani, kirjoituksissani ja tavassani toimia. Evankeliumi eletään todeksi ihmisten keskellä. Uskon, että Jumala välittää meistä, sinusta ja minusta. Jokainen on hänelle tärkeä.
     
  3. Kirkkoherran tehtävä on yhdessä tekemistä, yhdessä suunnittelua ja tavoitteiden asettamista niin seurakuntalaisten, työntekijöiden kuin luottamushenkilöidenkin kanssa. Haluaisin kasvattaa yhteisöllisyyttä ja luottamusta siihen, että kaikissa tilanteissa seurakuntalaiset tuntisivat luontevaksi tulla kirkkoon. Tätä viestintää voi elää todeksi muun muassa sosiaalisessa mediassa. 

    Suomen ev.lut. kirkon vuoteen 2026 ulottuva strategia antaa hyvää pohjaa suunnittelulle. Tulevaisuuden kirkon on sen mukaan katsottava rohkeasti ulos- ja eteenpäin samalla arvostaen historiaansa ja perinteitään. Kirkon tehtävänä on kutsua ihmisiä Jumalan yhteyteen sekä rohkaista välittämään lähimmäisistä ja luomakunnasta.
     
  4. Elämme nyt tällaista historian vaihetta. Uskonnollisuus muuttaa muotoaan. Pidän tärkeänä, että kirkko elää tässä ajassa ja todellisuudessa mukana, silloin se voi olla luontevasti osa ihmisten elämää. Usko ja tarve yhteisöllisyyteen ei katoa ihmisiltä.
     
  5. Meri-Porin seurakunnan budjettia leikattiin vuodelle 2022 vähän yli kymmenen prosenttia. Joudumme tekemään ensi vuodelle lähes 93 000 euron säästöt. Seurakuntayhtymän talouden tasapainotusleikkaus ensi vuodelle on yksiköillämme 5,1 prosenttia.

    Lisäksi on todettu, että pienemmät seurakunnat ovat saaneet enemmän euroja suhteessa jäsenmäärään ja nyt tuota eroa tasoitettiin niin, että Meri-Porin budjettia leikattiin yhtymässä vielä noin kuuden prosentin verran. Seurakunta on siis taloudellisesti lujilla. Yhtä avoimeksi tullutta virkaa emme täytä.

    Seurakuntayhtymän kiinteistöstrategia on vielä tekeillä. Koska seurakunnan työ on pääasiassa ihmisten parissa toteutuvaa, toivoisin, että kiinteistöjen tarve koko yhtymässä katsottaisiin tiukalla kädellä, mitä tarvitsemme perustehtävämme hoitamiseen. Joskus voi olla halvempi olla vuokratiloissa kuin omistaa kiinteistö.
     
  6.  Seurakunnissa joudutaan priorisoimaan asioita, ja seurakuntalaisten kanssa on käytävä keskustelua siitä, mikä on tärkeää ja mistä voidaan tarvittaessa luopua tai tehdä toisin.

    Kirkkolaki myös määrittää aika pitkälle, mitkä tehtävät on ehdottomasti tehtävä. Yhdessä seurakuntalaisten kanssa voidaan luoda tiukassakin tilanteessa monipuolista seurakuntaelämää.
     
  7. Kirkkoherran on palveltava kaikkia seurakuntalaisia. Hänen tehtävänsä on johtaa seurakuntaa tasa-arvoisesti, eikä asemoida itseään jonnekin ääripäihin. Kirkkoherra johtaa asioita ja kuuntelee erilaisia mielipiteitä sekä noudattaa lakeja ja asetuksia. Kirkkoherran on lain mukaan edistettävä yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa seurakunnassa.

    Harvoin ihmiset ovat vain jompaa kumpaa, vaan eri tilanteissa eri tavoin. Elämä ei ole mustavalkoista, vaan siinä on paljon värejä.
     
  8. Tämä kysymys esitetään tällä hetkellä kirkossa lähes kaikissa virantäyttöihin liittyvissä haastatteluissa ja muutoinkin, kun ei enää puhuta naisten pappeudesta. Kirkon kannan sanoo tästäkin paikallisseurakunnan sijaan viime kädessä kuitenkin kirkolliskokous, joka on keskustellut asiasta jo vuosia.

    Asia on siis tärkeä ja ottaa kantaa kirkon arvoihin ja tapaan ymmärtää lähimmäisenrakkaus sekä raamatuntulkintaan. 

    Arvokeskusteluissa mietin aina Jeesusta, sitä, miten hän suhtautui erilaisiin ihmisiin. Pitäisin perusteltuna, että kirkossa kysyttäisiin tästä vihkiasiasta useammin niiltä, joita se eniten koskettaa. Mikä ja miksi se on tärkeää? On tärkeää kuunnella ihmisiä. Niinhän Jeesuskin teki. Kysyi ihmisiltä.

    Olen muutamalta parilta kysynyt ja he sanovat haluavansa Jumalan siunauksen aloittaessaan yhteistä elämänmatkaa rakkaimman ihmisen rinnalla. Onko oikein, että toiset seurakunnan jäsenet saavat siunauksen ja toiset eivät?
     
  9. Suomessa on pitkään puhuttu Management by perkele -johtamisesta. En kannata pelolla johtamista. 

    Kannatan keskustelevaa johtamista. Johtajan tehtävä on saada esiin työntekijän vahvuudet ja mahdollistaa hänen onnistumisensa työssä. Haluan olla luomassa hyvää ja innostavaa työilmapiiriä ja yhteisöllisyyttä sekä verkostoitumista alueen eri toimijoiden kanssa. Lähes poikkeuksetta työelämän tutkimusten mukaan hyvä työilmapiiri synnyttää hyvää. Saamani positiivisen palautteen mukaan vahvuuteni liittyvät erityisesti näihin asioihin.

    Meri-Porissa on työntekijöinä joukko oman alansa ammattilaisia ja asiantuntijoita. Johtamisessa pyrin avoimeen keskusteluun henkilöstön ja luottamushenkilöiden kanssa, siten, että kaikki tunnistavat yhteiset tavoitteet ja yhdessä kuljemme niitä kohti. Tehtävämme on palvella seurakuntalaisiamme.
     
  10. Korona-aika tulee jättämään jälkensä seurakunnan elämään. Siitä on seurannut myös paljon hyvää. On striimattu jumalanpalveluksia ja sitä kautta on tavoitettu huikeat määrät uusia ihmisiä mukaan jumalanpalveluksiin. Hautajaisia, vihkimisiä ja kasteita on striimattu. Enää ei etäisyys ja se, ettei pysty matkustamaan, ole este olla mukana edes jollain tavoin tilaisuuksissa. Kokouksia ja koulutuksia osataan pitää myös etänä, jolloin säästyy paljon matkustusaikaa. 

    Ennen muuta on ymmärretty, kuinka tärkeää on saada olla lähellä toista ihmistä. Tulevaisuudessa haluan olla mukana rakentamassa yhteisöllisyyttä.