Kirkkoherravaalin hakijat esittäytyvät

Haastattelut: viestintäpäällikkö Matti Kuhna

  1. Miksi haet Meri-Porin kirkkoherraksi?
  2. Miten kuvailisit omaa uskoasi ja sitä, miten se näkyy työssäsi?
  3. Miten kehittäisit tehtäväkenttääsi, jos tulisit valituksi?
  4. Seurakuntien jäsenmäärä on jatkuvassa laskussa. Miten tämä jäsenkato voitaisiin mielestäsi saada pysäytettyä?
  5. Ensi keväänä Porin ev.lut. seurakuntayhtymän yksiköt joutuvat leikkaamaan vuoden 2023 budjeteistaan 2,4 prosenttia ensi vuodelle kaavaillun 5,1 prosentin leikkauksen jatkoksi. Mikä olisi oma ”suosikkileikkausjärjestyksesi” (esim. kiinteistöt, henkilöstö, toiminta) Meri-Porin kirkkoherrana?
  6. Miten kirkollisten palveluiden taso voidaan tämän kaiken keskellä saada säilytettyä?
  7. Miellätkö sinä itsesi liberaaliksi vai konservatiiviksi?
  8. Mikä on kantasi samaa sukupuolta olevien kirkolliseen vihkimiseen?
  9. Mikä on johtamisfilosofiasi ja millaisia mielestäsi ovat vahvuutesi ihmisten johtamisessa?
  10. Miten koronan aiheuttamat muutokset on mielestäsi otettava huomioon seurakunnallisen elämän suunnittelussa?

Timo WarisTimo Waris

55 vuotta

Kenttärovasti, vs. kappalainen. Virassa Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen johtavana sotilaspappina ja Ylöjärven seurakunnan vs. kappalaisena. Teologian maisteri ja esiupseerikurssi. Kangasalan seurakunnan kirkkovaltuutettu (2019-2022), kirkkoneuvoston jäsen (2021-2022), Kasvun johtokunnan jäsen (2019-2021) ja puheenjohtaja (2021-2022).

  1. Nykyinen työni on valtakunnallinen, toimin Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksen kenttärovastina. Koen, että olen hyvät vuorovaikutustaidot omaava pappi, joka nauttii viedä asioita eteenpäin – en pelkää astua isoihin saappaisiin. Katson, että Meri-Porin seurakunta tarvitsee kirkkoherraa, jolla on näkevät silmät, kuulevat korvat ja tunteva sydän. Tämän yhteisön paimeneksi haluan itseni ja osaamiseni antaa.

    Erityisesti kokemukseni Deep Lead- valmentajana (esimies- ja vuorovaikutusvalmennuksen päävalmentaja Puolustusvoimien Logistiikkalaitoksessa) ja psykososiaalisen tukitoiminnan johtajana antaa minulle hyvät edellytykset vuorovaikutukselliseen työyhteisön johtamiseen. Avoin vuorovaikutuskulttuuri ja sen luominen on keskeinen osa hyvinvoivaa työyhteisöä. Vuorovaikutusindeksini on 3,8 (indeksi vaihtelee välillä 0-4)

    Meri-Pori tarvitsee muutosjohtajaa jalkauttamaan seurakunnan uutta strategiaa. Sen avulla meidän on hyvä jatkaa kohti tulevia haasteita. Tämän me teemme yhdessä: kirkkoherra, työntekijät, luottamushenkilöt ja muut seurakuntalaiset. Jokaisen panos on ratkaisevan tärkeä.

    Kirkkoherrana haluaisin tutustua seurakuntaan läpikotaisin. Jalkauttaisin strategian pienempiin osiin, joita yhdessä ryhtyisimme työstämään. Seurakunnassa pitää olla rohkeutta tehdä isojakin muutoksia. Uskon kuitenkin, että voimme katsoa luottavaisesti tulevaisuuteen. Meillä on maailman suurin Sanoma viestittävänä. Strategia ei myöskään ole kuollut paperi, vaan sitä tulee jatkuvasti tarkastella ja muokata.

    Olen nyt vuosilomalla sotilaspapin virasta ja olen saanut määräyksen Ylöjärven seurakunnassa vs. kappalaisen virkaan 31.8. asti. Vastuualueenani on seurakunnan rippikoulutyö, jonka puitteissa laadin muun muassa seurakunnan rippikoulusuunnitelman 2022-2025 sekä osallistun seurakunnan valmiussuunnitelman laatimiseen.
     
  2. Olen kasvanut tapakristillisessä perheessä, jossa lapset kastettiin ja jouluna käytiin kirkossa. Mummini (isänäiti) oli kummitätini ja hän oli esirukoilijani. Ajattelen, että hänen esirukouksensa ovat kantaneet minua läpi elämän ja olen saanut elää Taivaan Isän johdatuksessa. Tuo johdatus kuljetti minut seurakunnan poikatyön kautta nuorisotyöhön ja lopulta kirkon virkaan.

    Olen tehnyt viimeiset 22 vuotta työtä papin virassa puolustusvoimissa (olen ollut kirkon virassa lähes 30 vuotta). Minulle on tärkeää kohdata ihmiset sellaisina kuin he ovat. Hyväksyvästi ja rakastavasti.

    Teologisia lähtökohtiani on Markuksen evankeliumin yhdeksäs luku, jossa Jeesus parantaa kaatumatautisen pojan, siitäkin huolimatta, että pojan isä ei voinut uskoa Jeesuksenkaan kykenevän auttamaan. ”Minä uskon! Auta minua epäuskossani!” (Mark.9:24).

    Ikävöivä usko itsessään on pelastavaa uskoa. Tämän opin tehdessäni yhteiskristillistä katutyötä opiskellessani kirkon nuorisotyönohjaajaksi.

    Tuomasmessut, hiljaisuuden liike ja kelttiläinen kristillisyys ovat myös lähellä sydäntäni. Olen taustaltani partiolainen ja retkeilijä. Olen nähnyt Jumalan hyvän luomistarkoituksen luonnossa, jota meidän tulee viljellä ja varjella. Metsä kirkkoni olla saa. Olen pitänyt satoja kenttämessuja, jossa Kristus kohtaa tavallisen ihmisen leivässä ja viinissä – Kristuksen ruumiissa ja veressä.

    Diakonian ja miestyön lisäksi pidän seurakunnan tärkeimpinä työmuotoina perhetyötä ja erityisesti lapsiperheiden tukemista.
     
  3. Nopeasti muuttuva toimintaympäristö ja laskevat tunnusluvut haastavat sekä seurakuntayhtymää että myös Meri-Porin seurakunnan tulevaisuutta. Lasten ja nuorten osuus seurakuntalaisten jäsenmäärässä Meri-Porin seurakunnan alueella näyttäisi tunnuslukujen mukaan laskevan tulevina vuosina merkittävästi ja vastaavasti ikäihmisten osuus kasvaa entisestään. Näillä muutoksilla on merkitystä seurakunnan toiminnan suunnitteluun ja organisointiin.

    Korona-aika aiheuttaa monenlaista henkistä kuormaa seurakuntalaisille ja aivan konkreettista puutetta. Diakoniatyön merkitys korostuu myös työttömyyden ja monenlaisten haasteiden keskellä.

    Ensimmäinen tehtävä kirkkoherrana on omakohtaisesti perehtyä seurakunnan tilanteeseen, työntekijöiden ja luottamushenkilöiden odotuksiin sekä toiveisiin. Haluaisin panostaa työntekijöiden jaksamiseen sekä työhyvinvointiin. Omalta osaltani haluan olla rakentamassa avointa vuorovaikutuskulttuuria ja läpinäkyvää hallintoa. 

    Työntekijöiden osaaminen ja vahvuudet tulee ottaa paremmin seurakunnan käyttöön sekä meidän tulee osoittaa arvostusta toisillemme. Työntekijät voivat tukea toisiaan myös jakamalla omaa osaamista toisilleen. Hyvinvoiva ja voimaantunut työntekijä voi ottaa työnsä tueksi aktiiviseurakuntalaisten tiimin, joka yhdessä toteuttaa evankeliumin ilosanoman levittämistä Meri-Porissa sanoin ja teoin. Parhaimmillaan tiimi rakentuu yhteisestä uskosta, ja se on jo itsessään palkitsevaa.
     
  4. Seurakunnan tulee rohkeasti pitää esillä ilosanomaa Jeesuksesta Kristuksesta. Työntekijöiden ja aktiiviseurakuntalaisten tulee jalkautua seurakunnan arjen keskelle. Erityisen tärkeätä on, että diakoniatyölle ja kasvun alalle turvataan riittävät resurssit. Kristityt ovat aina olleet tunnettuja siitä, että he pitävät huolta vähempiosaisista.

    Lapsissa ja nuorissa on seurakunnan tulevaisuus. Korona ajan keskellä ja sen jälkeen on suunnattava resursseja syrjäytyneiden sekä syrjäytymisvaarassa olevien auttamiseen. Myös citypappitoiminnalle voisi olla kysyntää Meri-Porin seurakunnan alueella.
     
  5. Kiinteistöt, henkilöstö ja viimeiseksi toiminta. Seurakunnassa on ollut paljon muutoksia viroissa ja monia sijaisuuksia, mutta seurakunta on kehittynyt ja edennyt luoden uutta yhteistä toimintakulttuuria kolmen entisen itsenäisen seurakunnan historiaa kunnioittaen. Kolmen seurakunnan perustalta työntekijämäärä on ollut suuri seurakunnan kokoon nähden ja kiinteistöjä on ollut paljon.

    Meri-Porin seurakunta on itsenäisesti viiden toimintavuotensa aikana lakkauttanut kolme virkaa; lapsityönohjaajan, diakonian ja kanttorin virat sekä luopunut Mäntyluodon seurakuntakodista (v. 2018), Reposaaren seurakuntatalosta (v. 2020) sekä päättänyt luopua Kaanaan kerhohuoneesta (v. 2020). Seurakunta on jo aktiivisesti lähtenyt muutokseen ja resurssien kohdentamiseen paremmin alueen sekä seurakunnan tarpeet huomioiden.

    Toimintakulttuurit muuttuvat yleensä hitaasti ja muutos vaatii seurakunnalta ja työyhteisöltä sitoutumista sekä pitkäjänteisyyttä sen toteutukseen. Työtä yhteishengen luomiseksi on edelleen tehtävä. Talouden haasteiden edessä seurakunnassa on laadittava sekä kiinteistö- että henkilöstöstrategia, joka määrittelee, mitkä kiinteistöt säilytetään ja kehitetään sekä miten työntekijöiden resurssit käytetään parhaiten seurakunnan yhteiseksi hyväksi.
     
  6. Vapaaehtoiset ovat tärkeä seurakuntatyön resurssi. Itse en ajattele seurakuntalaisia vapaaehtoisina vaan aktiivisina toimijoina. Jeesus sanoo: Menkää ja tehkää. Tämä koskee meitä kaikkia. Vapaaehtoiset tulee entistä määrätietoisemmin huomioida aktiivisina toimijoina ja ideoijina. Seurakunnan tulee rakentaa luottamusta, yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemisen uutta toimintamallia. Seurakunnan alueen yhteisöt mukaan ottavaa verkottunutta työotetta, johon vapaaehtoisten on entistä helpompi tulla mukaan. Seurakuntalaisten aktivoinnista on hyviä kokemuksia muun muassa Kangasalan seurakunnassa. 

    Diakoniatyössä ikääntyneiden lisääntyessä vapaaehtoistyö on yksi mahdollisuus kohdata ja tukea yksinäisyydestä ja toimintakyvyn heikkenemisestä kärsiviä seurakuntalaisia, joiden mahdollisuus itsenäisesti osallistua seurakunnan toimintaan on heikentynyt tai estynyt.

    Lapsityössä mahdollisuuksia on monia, kuten kerhokummit tai – mummit ja -ukit tilapäisen sijaistarpeen apuna tai ylimääräisinä auttavina käsinä retkillä tms. Tutkimusten mukaan monet haluavat tehdä mielekästä vapaehtoistyötä ja työntekijöiden tehtävänä on tukea seurakuntalaisia löytämään oma paikkansa seurakunnan aktiivisina jäseninä. Seurakunta on osallisuuden yhteisö, joka rakentuu jäsentensä aktiivisuudesta ja yhteisestä uskosta.

    Kirkon nuorisotyönohjaajan virassa (1989-1999) toimin nuoriso-, rippikoulu- ja erityisnuorisotyössä. Kasvatin erityisnuorisotyössä yli 200 nuorta aikuista toimimaan syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukena (palveluoperaatio Saapas ja yökahvila Walkers).
     
  7. Olen keskitien kulkija. En ole koskaan pappina kysynyt ihmisten jäsenkorttia vaan olen pyrkinyt kohtaamaan heidät sellaisena kuin he ovat. Olen itse teologisesti avarakatseinen, minulla on ystäviä sekä konservatiiveissa että liberaaleissa. Arvostan kirkon moniäänisyyttä, jonka arvojen ydin on usko, toivo ja rakkaus. 

    Jeesus Kristus on sovittanut meidät kuolemallaan ja todistanut ylösnousemuksellaan, ettei kuolemalla ole valtaa kastettuun kristittyyn. Pelastusvarmuus antaa myös avaran sydämen kohdata avoimesti ja rakastavasti ihmisen, joka uskoo eri tavalla kuin minä. Eräs tärkeimmistä on taito ja halu neuvotella erilaisten ryhmien ja ihmisten kanssa.

    Olen kansainvälisissä tehtävissä oppinut tekemään laajasti yhteistyötä erilaisten kristinuskon suuntausten ja eri uskontojen edustajien kanssa. Olen ollut irlantilaiskatolisessa messussa ja maroniittikirkon messussa avustavana pappina. Minulla on monia kansainvälisiä ystäviä, joista löytyy kaikkia uskontoja ja myös humanisteja. 

    Pidin vuosina 2016-2017 irlantilaissuomalaisessa pataljoonassa kaksi aikuisrippikoulua viidelletoista virolaiselle rauhaturvaajalle. Heistä neljätoista kastettiin ja kaikki konfirmoitiin yhteistilaisuudessa, jossa konfirmoijana oli virolainen sotilaspappi ja avustajana itseni lisäksi oli irlantilaiskatolinen pappi.
     
  8. Olen yhdeltä koulutukseltani Gender Advisor. Gender Advisor toimii joukon johtajan neuvonantajana yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon liittyvissä asioissa. Minulla kirkkoherrana olisi nollatoleranssi kaikkea epäasiallista käytöstä ja häirintää kohtaan. Kaikkiin tapauksiin pitää puuttua heti ja ottaa asiat puheeksi. 

    Yhdenvertaisuuslaki, syrjinnän kielto ja yleiset työelämän pelisäännöt koskevat Meri-Porin seurakuntaa työnantajana. Ymmärrystä siitä, että seurakunta on työyhteisö, jota sitovat työelämän lait, virka- ja työehtosopimukset sekä muut työelämän säännöt, tulee pitää yllä. Kirkkoherran tulee pitää esillä yhdenvertaisuuskysymyksiä esimiehille ja luottamushenkilöille järjestettävissä koulutuksissa.

    Työyhteisöille annetaan välineitä toimintakulttuurinsa kehittämiseen siten, että yhdenvertaisuuskysymykset ja monimuotoisuuden edistäminen otetaan entistä paremmin huomioon. Työyhteisöjen yhdenvertaisuuden kehittäminen vaikuttaa sekä työn tuloksellisuuteen, että työntekijöiden työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen ja sitä kautta myös työurien pidentämiseen. Kirkolla on oppinsa, arvojensa ja ihmiskäsityksensä vuoksi erityinen motiivi yhdenvertaisuuden edistämiseen.

    Seurakunnalla tulee olla selvät säännöt, jotka ovat henkilöstölle koulutettu ja joiden perusteella puututaan havaittuihin epäkohtiin, olipa epäasiallisen käytöksen syynä mikä hyvänsä. Erilaiset uskonnollisiin vakaumuksiin liittyvät näkemyserot, eri henkilöstöryhmiin kuuluvien eriarvoiseksi koettu asema ja vähemmistöihin kuuluviin suhtautuminen näyttäytyvät työyhteisöissä haasteina. Myös sukupuoli, ikä ja työsuhteen laatu liittyvät kokemuksiin ja näkemyksiin eriarvoisesta kohtelusta. Kirkkoherralta kaivataan sääntöjen noudattamista, työrauhan turvaamista, jämäkkää puuttumista epäkohtiin ja hyvää esimerkkiä.

    Toivoisin, että kaikki, jotka haluavat tulla papin vihkimäksi kirkossa, voisivat saada kirkollisen vihkimyksen liitolleen. Seurakunnassa tulee kuitenkin noudattaa kirkolliskokouksen tekemiä päätöksiä ja sitoutua yhdessä tehtyihin päätöksiin.
     
  9. Haluan tuoda Meri-Porin seurakuntaan ILOA: Innostusta, Luottamusta, Osaamista ja Arvostusta. Puolustusvoimien johtamiskulttuuri on kokenut suuren muutoksen viimeisen 30 vuoden aikana. Johtaminen perustuu vuorovaikutteiselle syväjohtamiselle, jossa johtaminen on tiimityötä koko työyhteisön kesken.

    Olen itse kehittänyt ja kouluttautunut johtamisessa sekä Maanpuolustuskorkeakoulun (muun muassa esiupseerikurssi, esimies- ja vuorovaikutusvalmennuksen valmentajakoulutus) että Kirkon koulutuskeskuksen koulutuksissa (ylemmän pastoraalitutkinnon kurssit ja lopputyö, jossa Tampereen hiippakunnan johtavat viranhaltijat käyvät läpi transformaalisen esimiesvalmennuksen). 

    Kaiken johtamisen perusta on ammattitaidossa ja asiantuntijuudessa, joka rakentuu jatkuvan oppimisen ja elämänkokemuksen kautta.

    Johtamisajatteluni rakentuu ILOA-periaatteelle: 1. Innostus. Olen itse innostunut ja laitan itseni likoon. Meillä on yhteinen missio ja me tunnemme tien. Koska olemme sitoutuneita seurakuntaamme ja kutsumukseemme, niin annamme sen näkyä. Positiivisen avoimuuden, innostavien esimerkkien ja jaettujen kokemusten kautta seurakunnassamme on vahva tekemisen meininki. 2. Luottamus. Olemme rehellisiä, tasapuolisia ja välillä myös kärsivällisiä. Sovitut asiat hoidetaan. Yhteisellä huolenpidolla lisäämme luottamusta. 3. Oppiminen. Kannustamme toisiamme esittämään asioita, ideoita ja uusia tuulahduksia sekä haastamme toisiamme miettimään isompia visioita. Näin varmistamme itsemme ja seurakuntamme jatkuvan kasvun. 4. Arvostus. Olemme aidosti kiinnostuneita toisistamme, osaamme KUUNNELLA ja meillä on aikaa toisillemme. Pysähdymme välillä, autamme ja tuemme toisiamme. Seurakuntaamme leimaa avoin vuorovaikutus, joka on luottamuksellista.
     
  10. Tavoitettavuus, näkyvyys ja saavutettavuus ovat asioita, mitkä toimintakulttuurin muutoksessa pitää ottaa huomioon kaikilla toiminnan tasoilla. Myös sosiaalisen median osuus ja käytettävyys seurakuntatyössä on tulevaisuutta ja entistä keskeisemmässä roolissa, missä nämä kolme edellä mainittua tavoitetta saavat merkityksensä. 

    Seurakunta on laatinut erillisen viestinnän alastrategian nimeltä viestintäsuunnitelma 2020, joka omana kokonaisuutena liittyy tähän kokonaisstrategiaan sekä Porin seurakuntayhtymän yhteiseen viestintästrategiaan. Viestinnän ja sometyön keskeinen tavoite on, että viimeistään kuukautta ennen suunniteltua toimintaa, ajantasaiset mainokset ja tiedotus olisivat seurakunnan ilmoitustauluilla ja käyttämillä nettisivuilla (somessa) näkyvillä, ja näkyvyys, saavutettavuus ja tavoitettavuus näin ajantasaisella ja ajoissa toteutetulla tiedotuksella parantuisi.

    Hallitsen hyvin sosiaalisen median työkalut. Käytän aktiivisesti Facebookia, Twitteriä, LinkedIniä ja Instragramia. Seurakunnan on oltava läsnä myös sosiaalisessa mediassa. Tämä on itselleni ollut selkeä painopiste. Minulla on Facebookissa 5 000 kaveria ja Twitterissä sekä Instagramissa noin 3 000 kontaktia. 

    Seurakunnalle on yhä tärkeämpää, että työntekijöillä on hyvät digitaidot. Tämän vuoksi työntekijöiden digikoulutukseen tulee panostaa myös taloudellisesti. Korona-aika on siirtänyt yhä voimakkaammin kirkon toiminnan verkkoon. Olen itse ollut kehittämässä ”Hengellinen elämä verkossa”-projektia.