Kirkkoherravaalin hakijat esittäytyvät

Haastattelut: viestintäpäällikkö Matti Kuhna

  1. Miksi haet Meri-Porin kirkkoherraksi?
  2. Miten kuvailisit omaa uskoasi ja sitä, miten se näkyy työssäsi?
  3. Miten kehittäisit tehtäväkenttääsi, jos tulisit valituksi?
  4. Seurakuntien jäsenmäärä on jatkuvassa laskussa. Miten tämä jäsenkato voitaisiin mielestäsi saada pysäytettyä?
  5. Ensi keväänä Porin ev.lut. seurakuntayhtymän yksiköt joutuvat leikkaamaan vuoden 2023 budjeteistaan 2,4 prosenttia ensi vuodelle kaavaillun 5,1 prosentin leikkauksen jatkoksi. Mikä olisi oma ”suosikkileikkausjärjestyksesi” (esim. kiinteistöt, henkilöstö, toiminta) Meri-Porin kirkkoherrana?
  6. Miten kirkollisten palveluiden taso voidaan tämän kaiken keskellä saada säilytettyä?
  7. Miellätkö sinä itsesi liberaaliksi vai konservatiiviksi?
  8. Mikä on kantasi samaa sukupuolta olevien kirkolliseen vihkimiseen?
  9. Mikä on johtamisfilosofiasi ja millaisia mielestäsi ovat vahvuutesi ihmisten johtamisessa?
  10. Miten koronan aiheuttamat muutokset on mielestäsi otettava huomioon seurakunnallisen elämän suunnittelussa?

Samu RepoSamu Repo

46 vuotta

Johtava kappalainen Eurajoen seurakunnassa ja Luvian kappeliseurakunnan kappalainen. Teologian maisteri.

  1.  Meri-Porin seurakunta tuli tutuksi, kun aikanaan olin pappina Porissa. Kaikissa Meri-Porin seurakunnan kirkoissa olen pitänyt jumalanpalveluksia ja tehnyt toimituksia. Erilaisista seurakuntien välisistä yhteistyöprojekteista ovat jääneet erityisesti mieleen kirkkovaellukset, joita toteutimme nykyisen Meri-Porin seurakunnan alueella.

    Mieleen ovat jääneet myös Junnilan leirikeskuksen hiljaisuuden retriitit, joissa sain olla mukana ohjaajana.

    Meri-Porin seurakunta on väkimäärältään suhteellisen pieni seurakunta, mutta se pitää sisällään paljon. Ahlaisten, Pihlavan ja Reposaaren jumalanpalvelusyhteisöt antavat mahdollisuuden kehittää toimintaa monipuolisesti seurakunnan laajalla alueella. Meri-Porin seurakunnassa on myös jo tehty hyviä avauksia toiminnan kehittämisen suhteen. Tässä uudenlaisen toimintakulttuurin luomisessa ja kehittämisessä haluan olla mukana.
     
  2. Näemme Kristuksen kasvot kohtaamissamme lähimmäisissä. Siksi lähimmäisen kohtaaminen ja palveleminen arjessa on ensiarvoisen tärkeää. Jeesus opetti meitä myös rukoilemaan. Rukouksella pidämme yhteyttä Jumalaan ja kannamme toisia ihmisiä.

    Ihminen, jonka kohtaat, on sinulle sillä hetkellä kaikkein tärkein ihminen. Ihmisille on annettava moninaisia mahdollisuuksia hiljentyä Jumalan kanssa.
     
  3. Kirkkoherran on luonteva tehtävänsä kautta lähestyä ihmisiä, joilla on johtava rooli paikallisissa yhteisöissä. Kirkkoherran on hyvä aktiivisesti etsiä mahdollisia yhteistyökumppaneita. Yhteydenpito mediaan ja mahdollisimman laaja läsnäolo somessa on osa tätä päivää.
     
  4. Ihmiset eivät löydä samalla lailla kirkkoon kuin aikaisemmin. Kirkon on siis mentävä ihmisten luo. Ihmisiltä on kysyttävä, minkälaisia palveluja he haluavat seurakunnalta.

    Seurakunnan työntekijöiden on myös entistä rohkeammin verkostoiduttava paikallisten yhteisöjen kanssa. Seurakunnilla on tiloja ja työntekijöitä, joita voidaan käyttää erilaisissa yhteistyöprojekteissa.

    Yhteistyö paikallisten yhteisöjen kanssa tekee seurakunnan ihmisille tutuksi ja osallistaa ihmisiä elämään yhteydessä seurakuntaan.
     
  5. Leikkauksia pitää aina katsoa osana kokonaisuutta. Ne toteutetaan osana sitä strategiaa, mikä on yhdessä sovittu.

    Toiminnan kautta seurakunta tavoittaa ihmiset, joten sen karsiminen ei ole mielekästä. Toimintaakin voi järkeistää ja saada näin säästöjä esimerkiksi kehittämällä toimintamuotoja, jotka tavoittavat kerralla useampia ikäryhmiä.

    Seurakunnan ammattitaitoinen henkilöstö on myös tärkeä laadukkaan toiminnan takaamiseksi. Henkilöstö on seurakunnan kasvot seurakuntalaisille. Henkilöstön vähentämistä on siksi mietittävä tarkkaan.

    Kiinteistöihin liittyy suuria tunteita, mutta kiinteistöt ilman toimintaa ja henkilöstöä eivät palvele seurakuntatyötä. Ensin on tarkasteltava kiinteistöjä, ja vasta sen jälkeen toimintaa ja henkilöstöä.
     
  6. Toiminnassa on keskityttävä siihen, mikä tavoittaa ihmisiä. Seurakunnan työntekijät ovat taidoiltaan  monipuolisia, joten on joustavuutta tehdä työtä hyvinkin erilaisissa tehtävissä. Vapaaehtoisten työntekijöiden merkitys kasvaa seurakunnissa koko ajan.

    Tulevaisuudessa seurakunnan työntekijän rooli on entistä enemmän koordinoida vapaaehtoisten toimintaa.
     
  7. Sanat liberaali ja konservatiivi ovat määritelmiä, joihin kukin sanojen kuulija heijastaa omat mielikuvansa. Pidän itse arvossa kristillisiä perinteitä ja tapoja. Siinä mielessä olen konservatiivi.

    Uusia toimintatapoja kehitän siksi, että yhä uudet ihmiset saisivat elää yhteydessä Kristukseen. Uusien toimintatapojen kehittämisen suhteen olen liberaali.
     
  8. Paikallisseurakunnan eikä kirkkoherran tehtävä ole ratkaista tätä kysymystä. Seurakunta toimii sen, mukaan, mikä on kirkkomme virallinen kanta tähän kysymykseen.
     
  9. Uskon dialogiseen johtamiseen. Kirkkoherran on luotava vuorovaikutuksen, luottamuksen ja kuuntelemisen ilmapiiri. Ihmisten on saatava osallistua tasavertaisesti toiminnan kehittämiseen. Johtaja on myös kuin valmentaja, joka tsemppaamalla, kannustamalla ja omalla esimerkillään kannustaa parempiin suorituksiin.

    Ihmisten johtamisessa suurin vahvuuteni on se, että tulen toimeen hyvin erilaisten ihmisten kanssa.  Ihmiset ovat sanoneet minulle, että olen helposti lähestyttävä.
     
  10. Koronan takia suunnittelussa on tehtävä aina varasuunnitelmat. Näin varmistetaan, ettei tarvitse peruuttaa tilaisuuksia, vaan ne voidaan toteuttaa toisella tapaa.

    Striimaukset ovat tulleet jäädäkseen seurakunnalliseen elämään. Ne täydentävät sitä palvelua, jota seurakunta voi ihmisille antaa.